Viikon Sana

Joh. 4: 34-38

Jeesus sanoi:
"Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. Te sanotte: 'Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.' Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. Tässä pitää paikkansa sanonta: 'Toinen kylvää, toinen korjaa.' Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät."

Uusimmat kirjoitukset

Satunnainen kuva

Elämän leipä

« Rukous
Kristikunnan suu.. »

Maanantai 8.3.2010 - Tytti Jauhiainen


Hmm … mikä ihan tuoksu. Vesi herahtaa kielelle ja vatsassa alkaa kurnia. Kohta kuuluukin odotettu huuto syöömäään! Keittiön väki on taas kerran onnistunut tehtävässään, ruokapöytä herkkuineen odottaa syöjiä. Kun kaikki ovat paikalla yhteinen ateria voi alkaa. Hetkinen!

Yhteinen ateria alkaa tietenkin ruuan siunaamisella. Tutut ja turvalliset sanat: ”Nyt silmäin alla Jeesuksen, olemme tulleet yhtehen. Sä Herra kaikki ravitset, siis siunaa pöydän antimet. Aamen.”

Meitä ei pidetä nälässä ollessamme retkillä ja leireillä. Meistä pidetään huolta, tulemme kylläisiksi monta kertaa päivässä. Siunaamme ruuan yhdessä ja sitä riittää kaikille.

Yhdessä ruokaileminen on ihmisiä yhdistävä asia. Istuessamme yhteisessä ruokapöydässä, voimme jakaa ilojamme ja surujamme. Ympärillämme on joukko ystäviä, tiedämme kuuluvamme johonkin.

Jeesus puhuu meille myös toisenlaisesta ruuasta jota tarvitsemme. Hän tarjoaa meille elämän leipää. Sitä leipää, jonka Jeesus on valmistanut meille. Meitä kutsutaan yhteiseen ruokapöytään hänen kanssaan – ehtoolliselle. Sanotaan, että nälkä kasvaa syödessä. Itse huomaan näin käyvän silloin, kun tarjolla jotain sellaista, mikä maistuu erityisen hyvältä.

”Maistuuko sinusta hyvältä” tulla aina uudestaan ja uudestaan Jeesuksen kanssa samaan ruokapöytään. Oletko huomannut, että siitä saa voimia kaikkiin elämän kysymyksiin.

Aterian yhteydessä laulettu tai hiljaa itsekseen sanottu ruokarukous muistuttaa meitä myös elämän leivästä. Ruoka pitää meidät hengissä, mutta todellinen elämä tulee yhteydestä Jeesukseen.

On hyvä olla yhdessä seurakunnan kanssa rukoilemassa:

Anna meille meidän joka päivänen leipämme, siis anna meille kaikki se, mitä me juuri tänään tarvitsemme. Aamen.