Viikon Sana

Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: »Jeesus, opettaja, armahda meitä!» Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: »Menkää näyttämään itsenne papeille.» Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: »Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?» Ja hän sanoi miehelle: »Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut.»

Luuk. 17:11-19

Uusimmat kirjoitukset

Satunnainen kuva

Valo voittaa

« Tuuli kulkee
MÄRST EMA »

Perjantai 9.10.2009 - Laura Piekkari


Suomen kesä on lyhyt – vain hetki on sitä aikaa, jolloin valo voittaa pimeän. Sitten se taas vähitellen väistyy. Tulee syksy, ja joulua kohti yhä pimeämpää. Yhä pimeämpää,  kunnes olemme vuoden pimeimmässä ajankohdassa – ja Jeesuksen syntymän juhlassa.

Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa:

’Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.’

Jeesus ei jätä meistä ketään pimeään.

Ulkonainen pimeys ei haittaa, jos on ’elämän valo’.

Kenellä se sitten on?

Minulla ja sinulla, jos tänään menemme hänen luoksensa – Jeesuksen luokse.

Pimeys on meissä, koska synti on meissä. Siksi meillä on joka päivä asiaa hänelle.

Eilinen apu ei hyödytä, tänään on saatava uusi apu.

Jeesus tuli syntisiä auttamaan. Hän voitti pimeyden vallan kärsimällä meille kuuluvan rangaistuksen ristillä kuollessaan.

Jos yhä uudestaan palaan Jeesuksen luokse apua pyytämään, valo voittaa pimeyden minunkin kohdallani.

Kuolemani on silloin voitto, sillä  valo voittaa siinä pimeyden lopullisesti. Olen perillä Taivaan kodissa, jossa pimeyttä ja syntiä ei ole.

Sananlaskujen kirjassa sanotaan:

’Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.

Jumalattomien tie on kuin synkin yö, he kompastuvat, tietämättä mihin.’ Snl.6:18-19